Toni Valtonen ei säästele itseään tappion jälkeen

Suomen kokeneimmaksi vapaaottelijaksi tituleerattu Toni Valtonen (27-16) kärsi viikonloppuna kirvelevän tappion Boris Polejaylle (17-7) M1 Global Challenge 82 otteluillassa.

Tuttuun tapaan suorapuheinen Valtonen latasi pika-analysin tunteistaan ottelusta pukuhuoneessa. (Haastattelun taltioi Jani Mesikämmen)

– Ei huonosti mennyt kun ei kaveri saanut lopetettua, mutta ei nyt kovin hyvinkään. Jos 15 minuuttia ottaa selkään niin ei se ainakaan älykkyysosamäärää nosta.

Ottelun kaikki erät noudattivat pitkälti samaa kaavaa. Valtonen ja Polejay kiersivät toisiaan juurikaan lyömättä, kunnes Polejay hakeutui iholle ja vei ottelun mattoon. Valtonen kertoo, että tämä ei tullut yllätyksenä.

 – Oma gameplani oli selvä, vielä selvämpi oli kaverin gameplan. Tiedettiin että Boris on mattojätkä, joka vie mattoon clinchistä.  Sylipainia treenattiin kovin ettei hän saisi vietyä minua mattoon. Pystyssä ei tullut läpi kuin muutama nakkikioski heijari.

Kun kaveri sai minut nurin, niin yllätti kuinka pehmeä alusta oli. Tuntui että se oli 10cm vaahtomuovi, jossa oli pihkainen pinta päällä. Ei minun tasoisen mattojätkän tarvinnut paljoa jujutsutemppuja tehdä.

Valtonen ruoski itseään varsinkin siitä, ettei käyttänyt pystyssä alotteita hyväksi.

– Jos ei pystyssä osaa lyödä niin se on täysin oma häpeä. Jos tyytyy puristelemaan käsiä vain nyrkkiin ja odottelemaan oikeaa hetkeä, voi odottaa vaikka huomiseen asti. Matossa yritin sitoa ja vetää iholle.  Imuroinhan joka erässä varmaan sen 50 lyöntiä, en tiedä minkä takia. Onko vasen silmä vielä jotenkin sokea kun kaikki tuntuu tulevan puskista.

Kaiken kaikkiaan Valtoselle jäi illasta kuitenkin hyvä fiilis, vaikkei voittoa tällä kertaa tullut.

– Henkilökohtaisesti hienoa, että ensimmäinen vapaaottelutapahtuma Hartwallilla ja minä olin ensimmäinen suomiottelija, sitä ei kukaan voi ottaa minulta pois.  Kivaahan tämä oli, olisi tietysti ollut paljon kivempaa voittaa.  Aina ei niin käy, varsinkaan kun tuodaan 15v vuotta nuorempi poika vetämään vanhaa sikaa selkään.

Kuva: Teemu Siikarla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.