Missä olet: Katja Kankaanpää ei kaipaa takaisin häkkiin

Katja Kankaanpää (10-3) on yksi suomen menestyneimpiä vapaaottelijoita.  2010 uransa aloittanut seinäjokelainen nosti Suomen vapaaottelu maailman tietoisuuteen voittamalla Invicta FC:n korsisarjan mestaruuden.  Uransa Kankaanpää lopetti 2015. 
Kamppailu-uran jälkeen Kankaanpää on keskittynyt nauttimaan elämästä ja kaikesta muusta kuin vapaaottelusta. Moni on kuitenkin miettinyt mitä ”Killer Bunnylle” kuuluu.

Kankaanpään itsensä mukaan uran jälkeinen elämä on aivan.. tavallista.

– Töitä ja perhe-elämää. Aika samanlaista kuin ennenkin, mutta nyt vapaa-aikaa on vaan enemmän, kun treenaaminen ei ole enää niin tavoitteellista.

Kokonaan harjoittelua Kankaanpää ei ole lopettanut. Treenaamisen tahti on vain muuttunut aktiiviuran jälkeen.

– Vaihtelee paljonkin, kuinka usein käyn treenaamassa vaparisalilla. Viime viikolla esimerkiksi olin neljänä päivänä ja toissa viikolla kolmena. Välissä voi olla viikon kahdenkin tauko, ettei mua salilla näy. Vapariuran jälkeen minulla oli mietinnässä, että voisi keskittyä enemmän painimaan/bjjhin ja ehkä kisatakkin, mutta ei vaan tullut enää sellaista fiilistä ja motivaatiota keskittyä pelkästään siihen.

 – Jumppaamistahan en voi ikinä lopettaa, olen niin treeniaddikti. Jos muutamaan päivään ei tee mitään, niin tulee jo sellainen olo, että pakko päästä jotakin tekemään. Nyt kun ura on ohi, niin on ollutkin tosi mukavaa kun saa treenata mitä kulloinkin huvittaa. Jos ei kiinnosta painia, niin aina voi mennä vaikka vähän lyömään. Tai jos ei huvita mennä salille lyömäänkään, niin voi tehdä punttia tai mennä juoksemaa yms.

Kankaanpää kertoo myöskin, että vaikka vapaaottelu on lähellä sydäntä niin kovinkaan aktiivisesti hän ei lajia seuraa, ainakaan kansainvälisellä tasolla. Suomivapaaottelulle hänellä on aina aikaa.

– Nykyään en seuraa pahemmin mitä maailmalla tapahtuu. Lähinnä katson kiinnostavien matsien lopputulokset ja satunnaisesti matsivideoita. Suomivaparia tulee enemmän seurattua ja etenkin vaparimimmien matsit. Suomitapahtumia live streamin välityksellä tulee katsottua. Ja tottakai ainakun vaan mahdollista niin lähden paikan päälle katsomaan.

Lajin on kasvanut nopeasti ja illat ovat selkeästi laadukkaampia niin urheilullisella tasolla kuin myös yleisellä viihdyttävyydellä. Kankaanpää on myös huomannut muutoksen ja pitää sitä hyvänä.

– Koko ajan on suomivapari mennyt eteenpäin ja homma on ammattimaisempaa. Hyvältähän juuri viikonloppuna M1-tapahtumassakin Suomipoikien tekeminen näytti. Onnistuneita suorituksia tuli kovia vastustajia vastaan.  Uusia nuoria ottelijoita kyllä tarvittaisiin. Osa vanhoista ottelijoista voisi lopettaa.

– Naisilla on kyllä mielestäni edelleen ongelmallinen tilanne, kun naisottelijoita on niin vähän. Kovatasoista vaparitreeniä omankokoisten treenikavereiden kanssa kyllä tarvittaisiin paljon enemmän.

Kankaanpää lopetti uransa 2015 tiukan tappion jälkeen DeAnne Bennetille. Useat uransa lopettaneet urheilijat ovat erinäisistä syistä löytäneet tiensä takaisin lajinsa pariin. Kankaanpää tyrmää kuitenkin tälläiset puheet heti alkuunsa.

– Ei ole. Kyllä mä oikean ratkaisun tein kun lopetin ottelemisen. Se ei enää loppu aikana tuntunut sellaiselta mitä olisi pitänyt. Enemmän mulla on ikävä meidän kisareissuja, manageri Markun juttuja ja ihmisiä siinä ympärillä.

-Mutta kyllä nykyään kun matseja katselee, niin välillä tulee sellainen olo, että voisi se olla kivaa vielä käydä vähän häkissä kokeilemassa ja miettii, että miltä se tuntuisi. Joka kerta olen kutakuinkin saman tien tyrmännyt koko ajatuksen kun se on pilkahtanut päähän eli ei musta enää ottelemaan ole, joten comebackit saa mun osalta unohtaa.

Kankaanpää on ensimmäinen #FinnMMA ottelija, joka voitti mestaruusvyön isossa ja merkittävässä organisaatiossa. Hän on joku, jota on helppo kutsua vapaaottelun pioneeriksi. Kankaanpää ei itse meriitistä niin välitä.

– Vapaaottelu kuitenkin on ollut vain koko ajan harrastus päivätyön ohella, vaikka välillä kyseinen harrastus määrittelikin elämän hyvin pitkälle. Eli en oikein koskaan ole osannut ajatella olevani mikään lajin pioneeri. Vapaaottelu on vaan ollut itselleni iso elämään kuuluva osa. Loppua kohden mun harrastus vain sai vähän enemmän mediahuomiota ja tärkeitä matseja tuli voitettua.

Kankaanpään uralla on ollut monta merkittävää ottelua ja hienoja voittoja kriittisillä hetkillä. Itse ”Killer Bunny” nostaa kaksi muistoa esille.

– Tittelimatsi Egginkiä vastaan tulee yllättäen aina mieleen. Viimeinen erä etenkin. Yleisöstä kuuluu kannustushuudot Egginkille ja tuntui, että Eggink jo hieman hymyilikin erän alkupuolella. Sai niin vahvan lopun neloserässä ja varmaan ajatuksissa voitto jo häämötti. Kunnes menin pilaaman sen ilon viemällä Egginkin alas ja hakemalla sidestä kuristuksen. Siinä kyllä itsellä tuli tunteet pintaan ja paineet ja lataukset purkaantui, sillä tavalla mitä en olisi koskaan uskonut. ( Menin sitten itkemään)

– Ottelu Cage Warriorsissa Aisling Dalya vastaan yhtenä uutena vuotena (2012) on kans sellainen mikä palaa aina mieleen. Voitto Dalystä varmisti mun paikan Invictassa ja ottelun jälkeen katottiin kun Connor McGregor otteli Ivan Buchingeria vastaan viimeisen matsinsa ennen UFChen siirtymistä. Tunnelma oli paikan päällä aika katossa, suuren urheilujuhlan tuntua kun jengi kannusti kova äänisesti McGregoria. Oli kyllä hieno lopetus illalle. Ja tapahtuman myötä voin kuvitella, että oon aika kova kun oon otellut samalla pääkortilla McGregorin kanssa

Vapaaottelun seuraajille Kankaanpäällä on tuttuja terveisiä.

– Kiitos kaikille, jotka mua on tukenut ja kannustanut uran aikana. Ei muutakuin vaparitapahtumia paikan päältä katsomaan ja treenin täyteistä syksyn odotusta.

Kuva: Invicta FC

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.