Missä olet: JP Vainikainen ei kiirehdi takaisin häkkiin

Espoolainen vapaaottelija Juha-Pekka Vainikainen (tuttavallisimmin JP) on yksi niitä nimiä, jotka pitkään lajia seuranneet muistelevat kaiholla. Vaikka miehen nimi ei välttämättä aivan lajin tuoreimmalle faneille sanokaan paljoa, Vainikainen on yksi suomalaisen vapaaotteluskenen kokeneimmista ottelijoista. Vuonna 2005 ammattilaisdebyyttinsä tehnyt JP on ollut nyt luovalla tauolla ottelemisesta noin kaksi vuotta, ja moni onkin miettinyt mitä hänelle kuuluu.

– Hyvää kuuluu, vaikka kesän säät voisivat olla parempia. Olen lomaillut kesän ja palautellut itseäni kaikesta rasituksesta.

– Koulua ja vähän töitä on tullut painettua treenin ohella. Viimeisin matsi on tosiaan kohta kahden vuoden takaa. Olen joutunut vähän keventämään tahtia harjoittelusta ja panostamaan välillä koulunkäyntiin. Yritin aiemmin mahduttaa päiviin liikaa ohjelmaa ja se ei menestyksekkäästi onnistunut.

– Palauttelujakson aikana levon merkitys ja tekemisen mielekkyys on alkanut taas kirkastua mielessä. Tauolle ei sen kummallisempaa syytä ole kuin liian heikko kondis, mutta sitäkin parannetaan tässä kaiken aikaa. Rakennetaan kuntoa ajan kanssa ilman kiirettä. Muun elämän aikataulut määräävät tällä hetkellä tahdin.

Vainikainen (22-11-1) otteli viimeksi Cage 32 -tapahtumassa lokakuussa 2015 ja silloin tappio tuli Domingos Mestrelle. Ottelu oli JP:n kolmas tappio putkeen. Tämän jälkeen moni pohti JP:n uran jatkoa ja motivaatiota otella. JP itse kertoo että mitään ei ole päätetty mihinkään suuntaan, mutta paluu häkkiin on todennäköinen, kun aika sille on oikea.

– Uskoisin että häkkiin palataan jollakin aikataululla. Missään vaiheessa ei urheileminen tai kilpaileminen ole vielä kyllästyttänyt. Kunhan saan elämän muut palikat siten kohdalleen, että harjoittelulle jää tarpeeksi aikaa, niin paluu on ajankohtaista.

Laji kasvaa kovaa tahtia ja mitä suuremmaksi tapahtumat käyvät sitä enemmän mukaan tulee kaikenlaiset urheilun ulkopuoliset asiat. Moni on harmitellut vapaaottelun muuttumista urheilusta viihteeksi. Vainikainen, joka on suuremman osan urastaan keskittynyt näyttämään osaamisensa häkissä ja on antanut muiden hoitaa puhumisen, näkee tilanteessa hyviä ja huonoja puolia.

– Vapaaottelu on tosiaan muuttunut ensin viihteestä urheiluksi ja siitä edelleen urheiluviihteeksi tai viihdeurheiluksi. Suomiskenen tilanne vaikuttaa samalta kuin kaikessa urheilussa pois lukien jääkiekko. Urheilua, ylipäätään liikuntaa, arvostetaan Suomessa vasta silloin, kun joku kantaa mitaleita kisoista ”koko kansalle”. Vapaaottelun amatööripuoli on itsellä aika heikolla seurannalla, mutta tuntuu ettei hirveästi nuorta verta tai uutta sukupolvea ei ole näkyvissä. Lajin mediaseksikkyys on varmasti siinä mielessä hyvää, että näkyvyydellä pitäisi olla suora korrelaatio rahoitukseen. Toisaalta jos omien havaintojen pohjalta mietin lajin rahavirtoja, ei tätä seksikkyyttä taida juurikaan olla.

Pitkällä urallaan Vainikainen on ehtinyt kokea paljon. Uran suurimmat ottelut nähtiin ulkomailla, kun Vainikainen otteli Cage Warriors -illan pääottelussa 2012. JP otteli myös Superior Challengessa kevyensarjan mestaruudesta UFC-veteraani Efrain Escuderoa vastaan vuonna 2014.

Vainikainen kertoo, että vaikka matkaan on mahtunut loukkaantumisia ja karuja tappiota, niin pääosiin uraa arvioidessa mieleen tulee positiivisia muistoja.

– Lajin ja urheilun parista kokemukset on pelkästään positiivisia. Loukkaantumiset jos olisi välttänyt, niin varmaan olisi saavuttanut enemmän, mutta jokaiselle osuu enemmän tai vähemmän vammoja. Noh, turha niitä miettiä. Kun aloitin kilpailemisen, minkäänlaisia tulevaisuuden suunnitelmia oli turha maalailla. Nyt olen mm. reissannut ulkomailla ottelemassa ja sellaisissa paikoissa mihin ei tulisi turistimatkalle lähdettyä.

– Koko harrastamisen ajan olen tehnyt tietoisia valintoja elämäni suhteen. Urheilu on ollut ns. tulopuolella, menopuolella lista on pitkä, opiskelu, työt, raha, ihmissuhteet nyt ensimmäisenä tulee mieleen. Nämä siis kun vertaan omaa elämää ns. ”tavallista elämää” viettäviin kavereihin. Pitäisin itseäni yksinkertaisesti tyhmänä ihmisenä, jos en olisi tyytyväinen omiin valintoihini, koska olen ne jatkuvasti tiedostanut.

– Ottelutapahtumista itselle on eniten jäänyt mieleen ne hetket, kun katsojat tulevat juttelemaan matsin jälkeen. Usein nämä hetket ovat olleet ulkomailla, mutta Suomesta on jäänyt yksi tapaus mieleen. Helsingin M-1 illan jälkeen pyörittiin Jamban kanssa kisahallin käytävillä ja ihmeteltiin illan viimeisiä matseja, kun kaksi pikkupoikaa tuli pyytämään päästä samaan kuvaan. Tämä tapahtui joskus silloin kun kuvat otettiin kameralla, eikä kännykällä.

One Reply to “Missä olet: JP Vainikainen ei kiirehdi takaisin häkkiin”

  1. Morjesta Jami! Nää ”Missä olet” -sarjan jutut on ollu hyviä. Propsit!

    Jos vaan mahdollista, ni kiinnostais kuulla myös Johan Vänttisen kuulumisia Sparv-matsin jälkeen. Äijä oli kovassa nosteessa ja tuntu löytäneen hyvän ottelutatsin ennen sitä, ja nyt kaverista ei oo vuosiin kuulunut mitään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.