Marko Tani kiertää maailmaa ja kerää kokemuksia ”Vapaaottelu on minulle tapa haastaa itseäni”

Vapaaottelija Marko Tani on monelle vapaaottelufanille tuttu naama.

Hänet on nähty sekä Suvi Salmimiehen että Toni Taurun mukana maailmalla kulmamiehen roolissa, sekä vanhempi fanikunta muistaa hänet pitkästä amatööriurasta, jolloin Tani nähtiin lähes kerran kuussa jossain päin Suomea ottelemassa.

Ammattilaiseksi siirryttyään Tani on valinnut normaalista poikkeavan suunnan ja lyönyt nimensä heti alusta lähtien  kaikkiin ulkomailta tulleisiin ottelutarjouksiin.  Tähän asti ottelut ovat kuitenkin jääneet vielä suunnitelmien asteelle ja kehäminuutit on haettu kotimaisista illoista.

Viimeisin takaisisku tuli vain muutama päivä sitten. Suunniteltu ottelu Romanias

sa peruuntui epäselvissä olosuhteissa.

– Kuulumiset ovat ihan hyvät , vaikkakin juuri eilen illalla sain negatiivisia uutisia Romanian reissun suhteen. Jonkinlaisen informaatiokatkoksen vuoksi eivät minua nyt otakaan kortille. Kunto on todentotta vahva ja hyvä, kesästä asti kun on matsikuntoon itseään piiskannut. Nyt vaan todella turhauttaa, kun kaksi kertaa alle kuukauden sisältä lähtee matsi alta sen jälkeen, kun kaikki kovimmat treenit on jo tehty. Mutta pettymykset kuuluvat asiaan, minkäs sille mahtaa.

Tanin oli tarkoitus ennen Romanian reissua otella  marraskuun lopussa Serbiassa, mutta tämäkin ottelu peruuntui.

– Vastustaja mursi kätensä käsittääkseni noin 10 päivää ennen ottelua ja järjestäjällä ei ollut haluja etsiä loukkaantuneen kotiottelijan tilalle ketään.

Usein suomalaisottelijoiden kanssa juteltaessa esiin tulee kotikehissä ottelemisen hyvät puolet ja mantra ”kyllä sitä kerkiää” nousee esiin kun puhutaan ulkomaille lähtemisen suhteen. Tani on kuitenkin asiasta eri mieltä.

– Olen nyt jonkun verran reissannut treenikavereiden  kanssa ulkomailla heidän matsejaan varten, ja kyllä sivusta katsoen ulkomailla otteleminen vaikuttaa sen verran ”siistiltä” kokemukselta, että pakkohan se on päästä kokemaan itsekin. Mulla on myös jäätävä luotto siihen, että Jukka hommaa mulle hyviin paikkoihin matseja, joten on tosi helppoa vaan sanoa kyllä ja lähteä katsomaan millaista siellä suden suussa on.

2011 ensimmäistä kertaa amatöörinä kehään astunut Tani siirtyi täysiammattilaiseksi 2016, ja on sen jälkeen nakuttanut kaksi voittoa sekä yhden tappion.

Vapaaotteluun Tani tutustui tuttuun tapaan ”The Ultimate Fighter” sarjan kautta.

– Vuonna 2011 maaliskuun lopussa, 16 vuoden iässä, taisi olla ensimmäiset peruskurssin treenit. Olin edellisenä syksynä aloittanut opiskelun ammattikoulussa turvallisuusalalla ja opettaja siellä kertoi, että ammatin puolesta jotain kamppailulajia olisi hyvä harjoitella.

– Tästä aika pikapuoliin liityin ilman minkäänlaista kamppailukokemusta Kouvolan nyrkkeilijöiden treeneihin ja kokeilin ihan pelkkää nyrkkeilyä noin neljän kuukauden ajan. Nyrkkeily kuitenkin tuntui jotenkin yksipuoliselta, ja kun näin mainoksen MMA Utin järjestämästä peruskurssista innostuin asiasta välittömästi. Olin katsellut televisiosta Ultimate Fighteria ja seurailin UFC:n otteluita jo tuolloin, ja vapaaottelu vaan vaikutti tosi mielenkiintoiselta lajilta.

– Pari viikkoa jouduin kinuamaan äidiltäni lupaa alkaa treenaamaan niin ”brutaalia” ja ”väkivaltaista” lajia, mutta onneksi lopulta äiti myöntyi.

Team East Front/MMA Uttia edustavan Tanin mukaan vapaaottelun aloittaminen on ollut yksi hänen parhaista päätöksistään.

– Lajissa viehättää sen monipuolisuus ja sen tarjoamat tunneskaalat. Mikään muu ei ole antanut mulle samanlaisia tuntemuksia kuin vapaaottelussa kilpaileminen. Onnistumisen tunteet, pettymykset, rampauttava jännitys, kaikki ne ovat niin äärimmäisiä tunnetiloja, että niitä on vaikea saada mistään muualta.

– Yksi asia myös on ihmiset. Kamppailijoiden keskuudessa ihmiset ovat pääsääntöisesti todella samanhenkistä porukkaa, ja heidän kanssaan on helppo tulla juttuun. Olen saanut lajin myötä paljon mahtavia tuttavuuksia ja laji on myös muokannut oman ystäväpiirin sellaiseksi kuin se on.

Tulevaisuuden tavoitteidensa suhteen Tani on melko vaatimaton.  Uralla edetään ottelu kerrallaan ja vastaan otetaan se mitä tarjotaan.

– Otan oikeastaan matsin kerrallaan. Joka kerta mun tavoite on voittaa seuraava matsi ja panostaa siihen täysillä, oli se sitten Suomessa tai ulkomailla. Vapaaottelu on suurelta osalta mulle tapa haastaa itseäni, joten en juuri stressaa pidemmän aikavälin tavoitteista. Omista lähtökohdistani nähden olen jo saavuttanut paljon enemmän kuin uskalsin toivoa silloin pehmeänä 16 vuotiaana poikana, joka olin, kun lajin aloitin.

Tani kertoo olevansa harjoittelun lisäksi myös vapaaottelun suurkuluttaja viihteen muodossa, joskin jotkin piirteet lajissa tuovat pahan maun suuhun.

– Pidän, ehdottomasti. Seuraan niin kotimaista skeneä, kuin UFC:n tapahtumia. Tuosta WWEn tyyliin siirtymisestä en tykkää yhtään. En tykkää siitä, että se joka puhuu nokkelimmin paskaa toisesta ottelijasta saa ne matsit mitkä tahtoo, pääsee mestaruusmatseihin ja saa eniten rahaa. Vapaaottelu kuitenkin yrittää olla vakavasti otettava urheilulaji, niin on ikävää, että sen niin sanotussa ykkösliigassa ei ole mitään järkevää kaavaa minkä mukaan matsit järjestetään. UFC:n oma ranking tuntuu olevan lähinnä vitsi.

– Suomessa hommat on jees. Pääsääntöisesti toista kunnioitetaan, eikä puhuta paskaa sosiaalisessa mediassa. Kilpaillaan rehdisti, eikä kilpailutilanteeseen tarvitse tuoden sen enempää pahaa verta ylimääräisellä paskanjauhannalla.

Seuraavasta ottelustaan Tani ei ole vielä varma, mutta toivoo pääsevänsä kehään ennemmin kuin myöhemmin. Sitä ennen kuitenkin viimeiset sanat vielä lukijoille.

– Ei muuta kuin hyvää ja rauhallista joulunodotusta kaikille!

Kuva: Megdan Fighting

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.